Vaakunan värit ovat
savolaiset musta ja kulta.
Kypäräpunos on hopeinen.

Tarkiaisten sukuseura ry

Tarkiaisia on asunut Etelä- ja Keski-Savon alueella jo
vuosisatoja, sillä tiedetään Juvalla sijaitsevien sukutilojen olleen
saman suvun, siis Tarkiaisten hallussa aina 1500-luvulta asti,
mahdollisesti jo paljon kauemmin.

Tarkiainen-sukunimen kantajia on vähän, vain noin 1300-1500 henkilöä.
Tarkiaisia on tosin tavattu jo 1500-luvulla myös aivan pohjoisessa Suomessa
ja suku onkin levinnyt koko Suomeen aina sen pohjoisimpia osia myöten.

Tarkiaisten sukuseura perustettiin 1993 Pieksämäellä, jossa on
sen kotipaikka. Sukuseuran jäseniä voivat olla kaikki sukuun
kuuluvat, joko suoraan alenevassa polvessa tai avioliiton ja
ottolapsi-suhteen kautta siihen liittyvät henkilöt.

Sukuseuralla on oma vaakuna, joka kuvaa suvun varhaisten
aikojen toimeentuloa ja kädentaitoja. Kilven yläosan mukailtu
jalkajousi T-kirjaimena, kuvaa eränkäyntitaitoja ja kilven
alaosan verkko kalastusta. Kypärän koristeena on rukinkehrä,
kuvaten käsityötaitoja sekä rukiintähkät maanviljelystä
osoittavina symboleina. Vaakunan värit ovat savolaiset musta ja
kulta, kypäräpunos on hopeinen.

Tarkiaiset ovat olleet seppiä ja räätäleitä monessa polvessa ja
naiset taitavia kutojia. Nykyaika on muuttanut ja lisännyt
osaltaan ammattien kirjoa ja niinpä myös Tarkiaisia on mitä
erilaisimmissa ammateissa.

Tarkiaisilla on myös 1999 ilmestynyt oma sukukirja, johon on
koottu suvun vaiheita ja sukuluettelo 1500-luvulta asti.

Myös muuta suvun tunnuksilla varustettua materiaalia
on saatavana.

Sukututkimuksen ohella sukuseuran merkittävä toimintamuoto
on sukutapaamisten järjestäminen.